Perinnemaisema, on tämän päivän nimitys maisemalle, joka oli entisaikaan merkittävä ihmisen elämään tiiviisti liittyvä elannon ja asumisen mahdollistava ympäristö. Sitä mukaa, kun viimeinen jääkausi, noin 10.000 vuotta sitten, vetäytyi kohti pohjoista, ihminen seurasi perässä. Tuhansien vuosien kuluessa, ilmaston lämmetessä, ihminen, oman elämisensä tarpeiden tyydyttämiseksi on muokannut ja rakentanut vallitsevaa ympäristöä omaksi edukseen, luonnon sen niin mahdollistaessa.

Ihmisten toimesta on raivattu metsiä pelloiksi ja karjalle laitumiksi, on rakennettu erilaisia asumuksia ja muita varustuksia. Tämä menettely on muovannut luonnonympäristöä ihmisen ehtojen mukaisesti. Ihminen on luonut oman ympäristönsä, kulttuuriympäristön, johon osana liittyy myös jo mainittu ympäristö, josta tänä päivänä puhutaan perinnemaisemana.

Ihmisen muuttaessa luontoa ja sen olosuhteita, ihminen on myös mahdollistanut monimuotoisuuden lisääntymisen erilaisten kasvien sekä eliöiden lisääntymisen ja leviämisen mahdollisuutena.

 

Perinnemaisemat ovat alkutuotannon, erityisesti agrikulttuurin tai muiden varhaisten elinkeinojen sekä niihin liittyvien toimintojen muovaamaa maisemaa. Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät perinnemaisema-alueet ovat syntyneet pitkäaikaisen laiduntamisen, niiton ja kaskeamisen tuloksena. Erityisesti vanhakantainen maatalous niittytalouksineen on ollut suuri maiseman muokkaaja.

 

Perinnemaisemat jaetaan kahteen tyyppiin, rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin.

Perinnemaisema on käsitteenä perinnebiotooppia laajempi. Siihen voi kuulua jopa sellaisia laidunnettuja, perinteisen näköisiä alueita, joilta ei välttämättä ole löydetty arvokasta kasvillisuutta. Sinänsä ne ovat kuitenkin historiallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaita.

Perinnemaisemiksi luetaan erityyppiset niityt, kedot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja perinteisesti viljellyt ja hoidetut maatilat sekä niiden käyttöön liittyvät rakenteet ja rakennelmat, aidat ja ladot. 

Muinaisjäännökset ovat myös osa perinnemaisemaa.

 

Perinnemaisemien arvokkuutta mitattaessa, huomiota kiinnitetään, millainen kohde on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti. Perinnemaisema voi siis olla valtakunnallisesti hyvin merkittävä, tai sillä on merkittäviä vaikutuksia vain maakunnallisesti tai paikallisesti, liittyen kunkin alueelliseen kulttuuriin.

Perinnemaisemiin sisältyy runsaasti kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja biologisia arvoja.

 

Rakennettu perinnemaisema

Rakennettuja perinnemaisemia ovat mm. historialliset rakennukset ympäristöineen. Näitä ovat esimerkiksi vanhat talonpoikaiset pihapiirit ja kartanot puistoineen. Rakennettuihin perinnemaisemiin luetaan myös vanhat teollisuusalueet, vanhat liikenneväylät rakenteineen ja maisemineen.

Lisäksi muinaisjäännökset on luokiteltu rakennettuihin perinnemaisemiin.

Perinnebiotooppi

Perinnebiotooppeja ovat kulttuurivaikutteiset luontotyypit, joilla on arvokasta tai uhanalaista kasvillisuutta. Perinnebiotooppi on tarkasti rajattu käsite ja kyseisellä alueella tulee olla aina arvokasta kasvillisuutta.

Suomen ympäristökeskuksen suorittaman perinnemaisemainventoinnin mukaan maassamme oli inventoinnin päättyessä, vuonna 1998, 3694 arvokasta perinnebiotooppia, yhteismäärältään 18.640 hehtaaria. Perinnebiotoopit on jaoteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti sekä paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Tietoa arvokkaista perinnebiotoopeista löytyy alueellisten ympäristökeskusten julkaisusarjoista.

Puhekielessä perinnemaisema ja perinnebiotooppi, käsitteinä ovat muodostuneet synonyymeiksi, aiheuttaen sekaannusta.

 

 

Perinteisessä maataloudessa oli paljon luonnonniittyjä, niittyjä, joilta saatiin heinää karjalle rehuksi. Tänä päivänä kaikki niittytyypit ovat vähissä, samalla luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. 1800-1900 -luvun vaihteessa alkanut luonnonniittyjen häviäminen, siirryttäessä kylvöniityille, joiden lisääntyminen koneellistumisen myötä hävitti luonnonniityt lopullisesti.

Ihminen ja ympäristö ovat keskenään vuorovaikutuksessa, ihmisen muokatessa ympäristöään ja on aikain kuluessa luonut tiettyjä arvokkaita ja luonnon kannalta monimuotoisia luontotyyppejä eli biotooppeja, joiden säilyminen tulee turvata.

Perinnemaisemat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeitä elinympäristöjä. Osa perinnemaisematyypeistä on katsottu niin tärkeiksi, että luontotyyppien suojeluun on säädetty luonnonsuojelulaki.